Tietoa meistä
Oulun Judokerho ry
Oulun Judokerho ry on perustettu 22.1. 1966. Varsinainen judotoiminta kuitenkin alkoi jo 10.10. 1964. Tuolloin harjoitusten vetäjänä oli Seppo Räty, jonka kiistatta voitaneen sanoa tuoneen judon Ouluun. Harjoitukset pidettiin silloisella Pyrinnöllä, nykyisellä Oulun urheilutalolla, painimaton vieressä olevilla suojamatoilla. Sittemmin OJK on harjoitellut pitempään mm. Raksilan uimahallilla, Heinäpään Budokeskuksessa, Hiukkavaaran kasarmilla ja nykyään Korvensuoran koululla, jossa tatamitilaa on peräti 250 neliömetriä.
Oulun judokerhon jo yli 50-vuotisella taipaleella on seurasta kehittynyt useita Suomen mestareita, Pohjoismaiden mestareita ja seuran juniorityön tuloksena on noustu ottelemaan myös kivenkovalle kansainväliselle tasolle. Ensimmäisen Suomen mestaruuden Oulun judokerholle voitti Jussi Kannisto vuonna 1974. Merkittävinä kansainvälisinä saavutuksina mainittakoon Jaana Ronkaisen EM-kulta vuodelta 1989 ja Pasi Laurènin olympiaedustus Atlantassa vuodelta 1996.
Seuran kunniajäseniksi on nimetty Pauli Ängeslevä 5. dan, Jussi Kannisto 5. dan, Timo Halonen 3. dan, Voitto Lausmaa 3. dan, Juha Ranta 2. dan ja Pentti Tervo 2. dan. Seuran kunniapuheenjohtajaksi on nimetty seuran perustajajäsen ja merkittävän kansainvälisen judotuomarin uran tehnyt Matti Tieksola 5. dan.
Oulun judokerho on perinteinen judoseura, jonka tavoitteena on antaa kaikenikäisille ja -taitoisille yksilöille mahdollisuus kehittyä judonharrastajina. Yhdessä harrastaminen kehittää yksilöitä ja harjoitellessaan ryhmässä jokainen antaa panoksen harjoittelukaverin kehittymiseen. Seurassa on tällä hetkellä n. 250 aktiiviharjoittelijaa, nuorimmat 3-vuotiaita ja vanhimmat 70-vuotiaita – jokaiselle löytyy ryhmä, jossa harrastaa.
Vuosina 2014 ja 2020 Oulun judokerho valittiin vuoden judoseuraksi. 2014 Oulun kaupunki palkitsi Oulun judokerhon tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävällä tunnustuspalkinnolla.
Oulun judokerho oli mukana Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelmassa ja saavutti vuonna 2020 Tähtiseuramerkin lasten ja nuorten osa-alueelta ja oli ensimmäinen suomalainen judoseura, joka saavutti aikuisten Tähtiseuramerkin. Tavoitteena on jatkossakin innostaa ja sitouttaa seuraväkeä kehittämään ja ylläpitämään ajan hengen mukaista seuratoimintaa Tähtiseura-laatuvaatimusten mukaisella tavalla.
Vireä ja pitkäjänteinen valmennustoiminta on tehnyt OJK:sta yhden Suomen suurimmista judoseuroista harrastajamäärissä sekä kilpailujen osallistujamäärissä mitattuna junioritasolta veteraani-ikäisiin saakka.
- OJK - Visio ja arvot
- OJK - Vuosikello ja toimihenkilöiden tehtävät
- OJK - Nuoren judokan urapolku
- OJK - Aikuisen judokan urapolku
- OJK - Toimintalinja
- OJK - Yhdistyksen säännöt
- OJK - Kulukorvauslomake
- OJK - Toimintakertomus 2021
- OJK - Toimintasuunnitelma 2022
- OJK - Toimintakertomus 2022
- OJK - Toimintasuunnitelma 2023
- OJK - Vuosikokous pöytäkirja 2023
- OJK - Pelastussuunnitelma 2024
- OJK - Talousohjesääntö
Judo info
Mitä judo on?
Judo on sekä energinen että mahtava kaiken ikäisille ja kokoisille, aktiivisille ihmisille sopiva kamppailulaji. Judo on lähtöisin Japanista mutta nykyään sitä harrastetaan kaikkialla. Judo onkin maailman levinnein ja suosituin kamppailulaji.
Joustavuus, maksimaalinen teho sekä yhteinen hyvä ovat kolme judon pääperiaatetta, joihin laji perustuu. Judossa kamppaillaan sekä pystyssä että matossa. Pystyssä idea on siinä, että kaksi henkilöä yrittää saada otteen toisen judopuvusta ja otteen saatua horjuttaa heittotekniikan avulla toisen tasapainoa, voimaa sekä liikettä. Pystyosuus päättyy, kun toinen saadaan mattoon, jossa tavoitteena on kukistaa vastustaja judon hallintatekniikoilla eli sidonnalla, kuristuksella tai käsilukolla.
Judo kehittää peruskunnon lisäksi ketteryyttä, notkeutta sekä tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Lajin aloittaminen on helppoa, sillä alkeet tulevat tutuksi peruskurssilla. Kurssin jälkeen voi suorittaa keltaisen vyön ja harjoitella lajin saloja loputtomiin. Monille judosta tulee elinikäinen harrastus, jopa elämäntapa.
Judoa hyvässä seurassa
Judon harjoittelu aloitetaan paikallisen judoseuran peruskurssilla. Kurssilla opitaan perustaidot, jonka jälkeen on valmis yleisiin harjoituksiin. Harjoitusryhmät on usein jaettu iän tai vyöarvon mukaan.
Judoa harjoitellaan dojolla, jonka lattia on pehmennetty tatameilla. Judoharjoituksiin kuuluvat perustekniikat, otteluharjoitteet sekä kata -liikesarjat.
Judon harrastaja, judoka, pukeutuu valkoiseen tai kilpailukäyttöön tarkoitettuun siniseen judopukuun, judogiin.
Lajissa varsinainen kilpailutoiminta ei ole välttämätöntä, koska vyöjärjestelmän ansioista voi kilpailla myös itsensä kanssa ja tavoitella mustaa vyötä. Peruskurssin päätteeksi suoritetaan keltainen vyö eli 5. kyu. Sen jälkeen voi edetä asteittain oranssin, vihreän, sinisen ja ruskean kautta mustaan vyöhön saakka.
Seuroissa harjoittelun lisäksi Suomen Judoliiton alaisuudessa järjestetään leirejä ympäri maan. Leireille osallistuminen on mukava lisä kotisaliharjoitteluun tuomalla paljon uutta tietoa ja taitoa sekä tietenkin uusia ystäviä lajin parista.
Lähde: Judoliitto
Samurai-taidoista kamppailu-urheiluksi
Judo sai alkunsa Japanissa 1880-luvulla, kun kasvatustieteilijä ja ju-jutsu -mestari Jigoro Kano alkoi muokata vanhoista taistelutaidoista uutta kamppailulajia ja liikuntamuotoa. Hän kehitti ju-jutsun tekniikoita niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Realistisen ottelemisen lisäksi kasvatustieteilijä Kano korosti judossa harjoittelijoiden henkistä kasvua ja kehittymistä ihmisinä.
Judon voittokulku kamppailulajien joukossa alkoi vuonna 1886, kun Japanissa haettiin poliisille ju-jutsu -koulua. Eri koulut laitettiin kilpailemaan keskenään turnauksessa, jossa kukin lähetti 15 oppilasta kilpailuun. Otteluista 13 päättyi judokan voittoon ja kaksi ratkaisemattomaan. Judosta tuli näin poliisien laji ja pian osa opetusohjelmaa kouluissa.
Kano pyrki alusta asti levittämään judoa myös Japanin ulkopuolelle. Laji sai mainetta ja harrastajia, kun vuosisadan alun judokat kiersivät maailmaa ja haastoivat mm. painijoita ja nyrkkeilijöitä voitokkaasti. Kano vaikutti myös kansainvälisessä Olympiakomiteassa ja judo valittiin Olympialajiksi Tokion kisoihin vuonna 1964.
Suomeen judon toi Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami 1950-luvulla. Suomen Judoliitto perustettiin 1958. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli 120 seurassa ja aktiiviharrastajia on n. 12 500.
Kansainvälisesti judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Olympialajien joukossa se on viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 200 jäsenmaata ja Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä.
Judon periaatteet
Judo perustuu osin siihen, että vastustajan voimaa ja massaa käytetään häntä itseään vastaan. Judon pääperiaatteet ovat:
- maksimaalisen tehon periaate
- yhteisen hyvän periaate sekä tärkeimpänä
- joustavuuden periaate
Joustavuuden periaatteesta on judon kehittäjä Jigoro Kano sanonut:
Jos vastassani on mies, jonka määrittelemme voimaltaan kymmenen yksikön vahvuiseksi, kun taas itse olen seitsemän yksikön vahvuinen, ei minun auta ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi koko voimallaan minua ja sitten väistän, kaatuu hän itse.
Maksimaalisen tehon periaatteella tarkoitetaan sitä, että osaa käyttää tilanteen vaatiman määrän voimaa. Voima on myös osattava käyttää täysin (maksimaalisesti) hyödyksi. Oppilaat tulisi myös opettaa saamaan tarvittaessa itsestään irti mahdollisimman paljon tehoja.
Yhteisen hyvän periaatteen on tarkoitus suojella harrastajia loukkaamasta toisiaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tarkoituksella vahingoiteta toista ja vahinkojakin pyritään välttämään. Esimerkiksi heiton jälkeen heittäjä (tori) muistaa kannattaa heitetyn (uke) kädestä, jottei tämä putoa täydellä painollaan mattoon (tatamiin) ja alastulo (ukemi) on helpompi tehdä.
Alla Youtube-video Judon alkutaipaleelta. Jigoro Kano esittelee Judotekniikoita.
Vyöjärjestelmä
Judon eriväriset vyöt kertovat judokan edistymisestä harrastuksessaan. Vöitä on kahdenlaisia: kuy eli oppilasasteet ja dan eli opettaja-asteet. Kuhunkin vyöasteeseen liittyvät vyökoevaatimukset, joita Suomessa hallinnoi judoliiton koulutusvaliokunnan alaisuudessa toimiva vyökoekomissio.
Kuy asteet:
- 6 kyu, valkoinen vyö
- 5 kyu, keltainen vyö
- 4 kyu, oranssi vyö
- 3 kyu, vihreä vyö
- 2 kyu, sininen vyö
- 1 kyu, ruskea vyö
Dan asteet:
- 1–5 dan, musta vyö
- 6-8 dan, puna-valkoinen vyö
- 9-10 dan, punainen vyö
Judon harjoitteluun kuuluu itsensä hallitseminen, puhtaus, kuri sekä määrättyjen muotojen noudattaminen.
- Harjoituksiin lähdetään harjoittelemaan judoa, ei kuluttamaan aikaa tai häiritsemään toisten harjoittelua.
- Sairaana tai loukkaantuneena ei harjoitella. Sormien ja varpaiden kynnet leikataan lyhyiksi. Judogi pidetään puhtaana ja ehjänä.
- Judoka kumartaa dojoon tullessaan ja poistuessaan. Samoin tehdään tatamille mentäessä ja poistuttaessa. Kumarrukset tehdään dojon ja tatamin keskustaa kohti.
- Ennen harjoitusta pestään kädet ja jalat, kuivataan huolellisesti omalla pyyhkeellä ja laitetaan jalkaan zorit, joilla liikutaan tatamin ulkopuolella.
- Poistetaan kellot, korut sekä sormukset ja tuodaan ne dojoon. Mitään arvokasta ei jätetä pukuhuoneisiin.
- Myöhässä harjoituksiin tuleva judoka ilmoittautuu vetäjälle pyytäen lupaa osallistua harjoituksiin. Kesken harjoituksen poistumiseen pyydetään lupa vetäjältä, samoin mahdolliseen paluuseen.
- Judokan on harjoitusten aikana noudatettava vetäjän ohjeita ja tehtävä parhaan kykynsä mukaan vaaditut harjoitteet. Jos joku toisin käyttäytyy, on vetäjällä oikeus poistaa hänet dojosta.
- Turha ja kovaääninen puhuminen harjoitusaikana on kielletty. Se ei haittaa vain omaa, vaan myös muiden harjoittelua. Judoka osoittaa sekä dojossa, että sen ulkopuolella hillittyä, asiallista ja kohteliasta käytöstä.
- Kaikkien on omalta osaltaan pidettävä dojo ja myös pukuhuone siistinä. Harjoitusten vetäjä huolehtii siitä, että kaikki on kunnossa harjoitusten loputtua.
- Judoka ei rehentele judotaidoillaan eikä käytä taitoaan dojon ulkopuolella.
Seura info
OJK SM-mitalit | Sijoitus | Sarja | Paikka | Vuosi |
Jussi Kannisto | 1. | M -63 kg | Helsinki | 1974 |
Jussi Kannisto | 3. | M -63 kg | Helsinki | 1975 |
Mikko Tuominen | 3. | M -93 kg | Helsinki | 1975 |
Juha Ranta | 3. | M -80 kg | Imatra | 1976 |
Maria Oikarainen | 3. | N -52 kg | Kotka | 1976 |
Pauli Ängeslevä | 1. | M93 kg | Imatra | 1976 |
Pauli Ängeslevä | 1. | M -93 kg | Imatra | 1976 |
Tarja Laurila | 1. | N -48 kg | Kotka | 1976 |
Jussi Alikoski | 3. | C-juniorit | 1976 | |
Jussi Alikoski | 3. | B-juniorit | 1977 | |
Jussi Alikoski | 3. | A-juniorit | 1977 | |
Juha Pohjonen | 3. | M -71 kg | Turku | 1977 |
Juha Ranta | 2. | M -78 kg | Turku | 1977 |
Jussi Kannisto | 3. | M -65 kg | Turku | 1977 |
Maria Oikarainen | 1. | N -65 kg | Kajaani | 1977 |
Pauli Ängeslevä | 2. | M -86 kg | Turku | 1977 |
Tarja Laurila | 3. | N -48 kg | Kajaani | 1977 |
Jussi Kannisto | 2. | M -65 kg | Helsinki | 1978 |
Maria Oikarainen | 1. | N -56 kg | Turku | 1978 |
Pauli Ängeslevä | 1. | M -95 kg | Helsinki | 1978 |
Jussi Alikoski | 2. | A-juniorit | 1978 | |
Jussi Kannisto | 3. | M -65 kg | Helsinki | 1979 |
Pauli Ängeslevä | 3. | M -95 kg | Helsinki | 1979 |
Eero Keinänen | 3. | M -86 kg | Turku | 1980 |
Pauli Ängeslevä | 3. | M -95 kg | Turku | 1980 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -48 kg | Seinäjoki | 1981 |
Pauli Ängeslevä | 2. | M -95 kg | Oulu | 1981 |
Tarja Hartikka | 3. | N -52 kg | Seinäjoki | 1981 |
Eeva-Liisa Hekanaho | 2. | N -61 kg | Helsinki | 1982 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -48 kg | Helsinki | 1982 |
Marjo Penttilä | 3. | N -66 kg | Helsinki | 1982 |
Seppo Kinnunen | 3. | M -95 kg | Jyväskylä | 1982 |
Tarja Hartikka | 3. | N -52 kg | Helsinki | 1982 |
Pauli Ängeslevä | 3. | M -95 kg | Helsinki | 1983 |
Eeva-Liisa Hekanaho | 3. | N -66 kg | Helsinki | 1984 |
Pauli Ängeslevä | 2. | M -95 kg | Pieksämäki | 1984 |
Eero Keinänen | 3. | M -95 kg | Turku | 1985 |
Kirsi Ritvanen | 2. | N -48 kg | Oulu | 1985 |
Helena Jaakkola | 3. | N +66 kg | Kuopio | 1986 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Kuopio | 1986 |
Helena Jaakkola | 2. | N -66 kg | Pieksämäki | 1987 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Pieksämäki | 1987 |
Pasi Lauren | 2. | M -60 kg | Kajaani | 1987 |
Jaana Kilponen | 3. | N -56 kg | Varkaus | 1988 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Varkaus | 1988 |
Jari Snåre | 3. | M -60 kg | Varkaus | 1988 |
Pasi Lauren | 3. | M -60 kg | Varkaus | 1988 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Lahti | 1989 |
Pasi Lauren | 3. | M -60 kg | Lahti | 1989 |
Jaana Kilponen | 1. | N -56 kg | Helsinki | 1990 |
Pari Lauren | 1. | M -60 kg | Helsinki | 1990 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Savonlinna | 1991 |
Pasi Lauren | 1. | M -65 kg | Savonlinna | 1991 |
Jaana Ronkainen | 1. | N -52 kg | Kurikka | 1992 |
Katri Malinen | 1. | N -48 kg | Kurikka | 1992 |
Lotta Rönnberg | 3. | N -72 kg | Kurikka | 1992 |
Pasi Lauren | 1. | M -60 kg | Kurikka | 1992 |
Katri Malinen | 2. | N -48 kg | Oulu | 1993 |
Merja Heikkinen | 3. | N -61 kg | Oulu | 1993 |
Pasi Lauren | 1. | M -65 kg | Oulu | 1993 |
Lotta Rönnberg | 3. | N -72 kg | Imatra | 1994 |
Merja Heikkinen | 3. | N -61 kg | Imatra | 1994 |
Pasi Lauren | 1. | M -60 kg | Imatra | 1994 |
Piia Rukajärvi | 3. | N -48 kg | Imatra | 1994 |
Jukka Putaala | 3. | M -65 kg | Tampere | 1995 |
Merja Heikkinen | 3. | N -61 kg | Tampere | 1995 |
Pia Rukajärvi | 3. | N -48 kg | Tampere | 1995 |
Merja Heikkinen | 3. | N -61 kg | Kajaani | 1996 |
Piia Rukajärvi | 2. | N -48 kg | Kajaani | 1996 |
Jukka Putaala | 3. | M -71 kg | Kajaani | 1996 |
Merja Heikkinen | 1. | N -61 kg | Helsinki | 1997 |
Merja Heikkinen | 3. | N -63 kg | Vantaa | 1998 |
Merja Heikkinen | 1. | N -61 kg | Kuopio | 2000 |
Merja Heikkinen | 3. | N -63 kg | Hämeenlinna | 2001 |
Virve Leinonen | 1. | N -78 kg | Hämeenlinna | 2004 |
Antti Virta | 1. | M20 -73 kg | Kuopio | 2005 |
Antti Virta | 2. | M -73 kg | Lahti | 2005 |
Hiski Kaikkonen | 1. | P17 -66 kg | Kuopio | 2005 |
Ville Kiljander | 2. | P17 -60 kg | Kuopio | 2005 |
Antti Virta | 1. | M -73 kg | Joensuu | 2006 |
Antti Virta | 1. | AP -81 kg | Siuntio | 2006 |
Hiski Kaikkonen | 3. | BP -73 kg | Siuntio | 2006 |
Ville Kiljander | 1. | BP -66 kg | Siuntio | 2006 |
Virve Leinonen | 1. | N -78 kg | Joensuu | 2006 |
Antti Virta | 3. | M -81 kg | Rovaniemi | 2007 |
Hiski Kaikkonen | 1. | AP -81 kg | Pieksämäki | 2007 |
Ville Kiljander | 1. | BP -66 kg | Pieksämäki | 2007 |
Ville Kiljander | 3. | AP -66 kg | Pieksämäki | 2007 |
Antti Virta | 3. | M -81 kg | Pori | 2008 |
Lotta Savola | 3. | PT -63 kg | Helsinki | 2008 |
Ville Kiljander | 2. | M20 -66kg | Helsinki | 2008 |
Antti Virta | 2. | M -81 kg | Maarianhamina | 2009 |
Britt Bremer | 3. | N20 +70 kg | Rovaniemi | 2009 |
Jesse Jussila | 3. | M20 +90 kg | Rovaniemi | 2009 |
Jyri Nissinen | 2. | M20 +90 kg | Rovaniemi | 2009 |
Ville Kiljander | 2. | M20 -66 kg | Rovaniemi | 2009 |
Antti Virta | 2. | M -81 kg | Loviisa | 2010 |
Britt Bremer | 2. | N +78 kg | Loviisa | 2010 |
Elias Körkkö | 3. | U17 -60 kg | Joensuu | 2010 |
Jesse Jussila | 2. | M20 +90 kg | Joensuu | 2010 |
Jyri Nissinen | 3. | M20 -90 kg | Joensuu | 2010 |
Ville Kiljander | 2. | U17 -66 kg | Joensuu | 2010 |
Ville Kiljander | 3. | M -66 kg | Loviisa | 2010 |
Jesse Jussila | 2. | U20 +90 kg | Tampere | 2011 |
Saku Ronkainen | 3. | U18 -50 kg | Tampere | 2011 |
Antti Virta | 1. | M -81 kg | Lappeenranta | 2012 |
Elias Körkkö | 3. | M20 -66 kg | Mikkeli | 2012 |
Saku Ronkainen | 1. | M20 -55 kg | Mikkeli | 2012 |
Elias Körkkö | 3. | M -66 kg | Helsinki | 2013 |
Antti Virta | 1. | M -81 kg | Vantaa | 2014 |
Elias Körkkö | 3. | M -66 kg | Vantaa | 2014 |
Elias Körkkö | 3. | M21 -66 kg | Nummela | 2014 |
Joonas Tapio | 3. | M21 -66 kg | Nummela | 2014 |
Ville Kiljander | 3. | M -66 kg | Vantaa | 2014 |
Aki- Petteri Neuvonen | 3. | U18 +81 kg | Nummela | 2015 |
Antti Virta | 2. | M -90 kg | Vantaa | 2015 |
Joonas Tapio | 3. | M -66 kg | Vantaa | 2015 |
Elias Körkkö | 1. | M -66 kg | Oulu | 2016 |
Ville Kiljander | 3. | M -73 kg | Oulu | 2016 |
Jesse Jussila | 3. | M +100 kg | Oulu | 2016 |
Mika Haapalainen | 3. | M +100 kg | Oulu | 2016 |
Brigite Sallo | 1. | N21 +70 kg | Oulu | 2016 |
Ronja Niemi | 2. | T18 +63 kg | Vantaa | 2018 |
Janez Viidmar | 3. | M -81 kg | Oulu | 2018 |
Elias Körkkö | 3. | M -66 kg | Nummela | 2019 |
Anni-Olivia Narva | 3. | T18 -63 kg | Iisalmi | 2019 |
Anni-Olivia Narva | 1. | T18 -63 kg | Nummela | 2020 |
Elias Körkkö | 1. | M -66 kg | Orimattila | 2020 |
SM-mitalitilasto, aikuiset 1974 – 2020
Mitalisti | Kulta | Hopea | Pronssi |
Jaana Ronkainen | 8 | ||
Pasi Lauren | 5 | 1 | 2 |
Antti Virta | 3 | 4 | 2 |
Pauli Ängeslevä | 3 | 3 | 3 |
Merja Heikkinen | 2 | 6 | |
Elias Körkkö | 2 | 2 | |
Maria Oikarainen | 2 | 1 | |
Virve Leinonen | 2 | ||
Jussi Kannisto | 1 | 1 | 3 |
Katri Malinen | 1 | 1 | |
Jaana Kilponen | 1 | 1 | |
Tarja Laurila | 1 | 1 | |
Janez Vidmar | 1 | ||
Piia Rukajärvi | 1 | 2 | |
Eeva-Liisa Hekanaho | 1 | 1 | |
Helena Jaakkola | 1 | 1 | |
Juha Ranta | 1 | 1 | |
Britt Bremer | 1 | ||
Kirsi Ritvanen | 1 | ||
Ville Kiljander | 2 | ||
Eero Keinänen | 2 | ||
Jukka Putaala | 2 | ||
Tarja Hartikka | 2 | ||
Jari Snåre | 1 | ||
Joonas Tapio | 1 | ||
Juha Pohjonen | 1 | ||
Lotta Rönnberg | 1 | ||
Marjo Penttilä | 1 | ||
Mikko Tuominen | 1 | ||
Seppo Kinnunen | 1 | ||
Yhteensä | 32 | 16 | 41 |
SM-mitalitilasto, A-nuoret (U20 ja U21), 2004 – 2020 (täydennettävä)
Mitalisti | Kulta | Hopea | Pronssi |
Antti Virta | 2 | ||
Hiski Kaikkonen | 1 | ||
Saku Ronkainen | 1 | ||
Jesse Jussila | 2 | 1 | |
Ville Kiljander | 2 | 1 | |
Jyri Nissinen | 1 | 1 | |
Elias Körkkö | 2 | ||
Britt Bremer | 1 | ||
Joonas Tapio | 1 | ||
Jussi Alikoski | 1 | ||
Yhteensä | 4 | 5 | 8 |
SM-mitalitilasto, B-nuoret (U17 ja U18)
Mitalisti | Kulta | Hopea | Pronssi |
Ville Kiljander | 2 | 2 | |
Hiski Kaikkonen | 1 | 1 | |
Anni-Olivia Narva | 1 | 1 | |
Ronja Niemi | 1 | ||
Saku Ronkainen | 1 | ||
Aki- Petteri Neuvonen | 1 | ||
Elias Körkkö | 1 | ||
Lotta Savola | 1 | ||
Jussi Alikoski | 1 | 1 | |
Yhteensä | 4 | 4 | 7 |
SM-mitalitilasto, C-nuoret
Mitalisti | Kulta | Hopea | Pronssi |
Jussi Alikoski | 1 | ||
Yhteensä | 1 |
Valmentajat
Tuomas Narva
valmentaja / Limingan judo
- 041 430 8352
- narvatuomas@gmail.com
Jaana Ronkainen
puheenjohtaja ja valmentaja / peruskurssi lapset ja kuntojudo
- 040 523 2814
- jaana.ronkainen@oulunjudokerho.fi
Mika Haapalainen
tekniikkavalmentaja
Risto Saarinen
valmentaja / värinuoret, yleinen
Timo Halonen
vetäjä / kuntojudo
Ville Kiljander
vetäjä / yleinen
Mika Kiiskinen
vetäjä / kuntojudo
Kari Kerve
vetäjä / fysiikka
Henri Urpilainen
vetäjä / värinuoret
Arto Kallio
vetäjä / sovellettu ja samurait
Olli Tapio
vetäjä / peruskurssi aikuiset
Mikko Löf
aikuisliikuntavastaava / vetäjä / samurait / peruskurssi aikuiset / kuntojudo
Jesse Jussila
vetäjä / värinuoret ja yleinen
Heli Huttu
vetäjä / kuntojudo
Juho Heikkinen
vetäjä/cross sports
Elina Saarinen
vetäjä / muksut ja FITJudo
Anni Saarela
vetäjä / muksut ja FITJudo
Timo Härkönen
vetäjä / värinuoret
Tuomas Vaarala
vetäjä / värinuoret
Samuli Urpelainen
vetäjä / värinuoret
Mikko Heinonen
vetäjä / perhejudo
Valmentajien ohjeet
Alkulämmittely 10 min
Hippa (esim. ambulanssi hippa, haarahippa jne.)
Koordinaatioliikkeet 15 min
Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.
Taitoliikkeet: Kuperkeikat, kärrynpyörä, aasinpotku, jänisloikka, laiskiainen jne.
Kamppailut 25 min
Työn osuus 10-20 sek. ja palautus kun ollaan valmiit
Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Kolmen ryhmissä, yksi puolustaa ja kaksi pyrkii saamaan sidontaan
– Kolmen ryhmissä mattorandoria, yksi on tauolla
– Tehtävänä ryöstää kaverilta vyö mattorandorissa
– Mattorandori niin että 5 sek. sidonnan jälkeen vaihtuu pari.
Tachi Waza
– Merimiespaini
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettamaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettamaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään ottamaan kaverin vyön pätkistä kiinni, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa
– Pyritään nostamaan kaveri ilmaan, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa (myös useamman kanssa voidaan nostaa kaveri ilmaan)
– Pyritään läpsäisemään kaveria takapuoleen, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa
Pelejä 10 min
Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.
Alkulämmittely 5 min
Hippa, jossa mukana jokin judo tekniikka.
Koordinaatioliikkeet 15 min
Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.
Taitoliikkeet: Ukemit, Kuperkeikat, kärrynpyörä, päähyppy, puolivoltti, käsilläseisonta, pariliikkeet, koppakuorianen selällään, jänisloikka, laiskiainen jne.
Tekniikka 10 min
Voidaan ottaa lyhyesti jokin judo tekniikka, jossa käydään tekniikan kaksi tärkeintä asiaa läpi ja mielellään niin, että käydään samat asiat läpi kamppailuissa.
Kamppailut 20min
Työn osuus 10-20 sek. ja palautus kun ollaan valmiit.
Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Otetaan sidonta ja toisen tehtävä on tulla pois sidonnasta.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Mattorandori
Tachi Waza
– Merimiespaini
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettamaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettamaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Kolmen ryhmissä/parin kanssa hihoista kiinni ja jokainen pyrkii kaatamaan kaverin, OTETTA EI SAA IRROITTAA.
– Viimeinen samurai
– Pystyrandori
Pelejä 10 min
Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.
Alkulämmittely 5 min
Hippa, jossa mukana jokin judo tekniikka.
Koordinaatioliikkeet 15 min
Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.
Taitoliikkeet: Ukemit, Kuperkeikat, kärrynpyörä, päähyppy, puolivoltti, käsilläseisonta, pariliikkeet, koppakuorianen selällään, jänisloikka, laiskiainen jne.
Tekniikka 10 min
Käydään lyhyesti jokin judo tekniikka, jossa käydään tekniikan kaksi tärkeintä asiaa läpi ja mielellään niin, että käydään samat asiat läpi kamppailuissa.
Kamppailut 20 min
Työn osuus 10-20 sek. ja palautus kun ollaan valmiit.
Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Viimeinen samurai
– Mattorandori
Tachi Waza
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Kolmen ryhmissä/parin kanssa hihoista kiinni ja jokainen pyrkii kaatamaan kaverin, OTETTA EI SAA IRROITTAA.
– Viimeinen samurai
– Pystyrandori
Pelejä 10 min
Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.
Alkulämmittely 20 min
Kevyttä juoksua eri suuntiin. Taisabakia eri tekniikoihin. Kyykkyjä, punnerruksia, vatsa- ja selkälihas -liikkeitä yksin ja parin kanssa. Jalkaterien, lantion, käsien ja niskojen pyörityksiä. Judonomaisia matossa liikkumisia.
Vaihtoehtoisesti lämmittelynä kevyttä mattorandoria tai leikinomaista kisailua tai judonomaista kuntopiiriä.
Koordinaatioliikkeet 10 min
Aktiiviset venyttelyt ja taivutukset eri suuntiin.
Taitoliikkeet: Ukemit eri suuntiin, kuperkeikat, kärrynpyörät, päälläseisonta-kuperkeikka, käsilläseisonta-kuperkeikka jne.
Tekniikka 30 min
Jonkin perus judotekniikan läpikäynti (matto- ja/tai pysty) vaihe vaiheelta. Harjoitellaan parin kanssa uchikomina riittävällä toistolla, tarvittaessa myös yksin tandokurensuna. Kerrataan tärkeimmät asiat. Harjoitellaan tekniikkaa ottelunomaisessa liikkeessä. Käydään läpi tekniikan variaatioita, kombinaatioita ja vastatekniikkaa.
Kamppailut 20 min
Harjoitellaan ottelunomaisesti joko matossa (newaza) tai pystyssä (tachiwaza) tekniikkaosuuden mukaan. Sovelletaan opittua. 4-5 randoria, 3-4 min. pituisin ottelujaksoin paria vaihtaen.
Kamppailut molemmin puolista oppimista palvellen. Tarvittaessa sovitaan roolit (uke/tori).
Loppuveryttely 10 min
Kevyttä rentoa liikettä ja rentouttavia venyttelyjä.
OJK:n Johtokunta 2023
Puheenjohtaja, valmennuskoordinaattori
- Jaana Ronkainen
- 040 523 2814
- jaana.ronkainen@oulunjudokerho.fi
Varapuheenjohtaja, tähtiseuravastaava
- Arto Kallio
- 044 703 3640
- arto.kallio@oulunenergia.fi
Sihteeri, tuomarivastaava
- Mika Kiiskinen
- 0400 688 449
- mika.m.kiiskinen@gmail.com
Taloudenhoitaja
- Olli Tapio
- 040 766 0739
- taloudenhoitaja@oulunjudokerho.fi
Passisihteeri
- Timo Härkönen
- 040 803 6023
- timo.harkonen@gmail.com
Johtokunnan jäsen, tähtiseuravastaava
- Anni Saarela
- 044 573 9820
- anniesaarela@gmail.com
Johtokunnan jäsen, tiedotusvastaava
- Elina Saarinen
- 040 846 4781
- saarelina@gmail.com
Johtokunnan jäsen, verkkosivuvastaava
- Tuomas Vaarala
- 040 3570 419
- tuorala@gmail.com
Nimetyt toimihenkilöt 2023
Päävalmentaja
- Tuomas Narva
- 041 430 8352
- narvatuomas@gmail.com
Tekniikkavalmentaja
- Mika Haapalainen