Yhdistys

Oulun Judokerho ry

Oulun Judokerho ry on perustettu 22.1. 1966. Varsinainen judotoiminta kuitenkin alkoi jo 10.10. 1964. Tuolloin harjoitusten vetäjänä oli Seppo Räty, jonka kiistatta voitaneen sanoa tuoneen judon Ouluun. Harjoitukset pidettiin silloisella Pyrinnöllä, nykyisellä Oulun urheilutalolla, painimaton vieressä olevilla suojamatoilla. Sittemmin OJK on harjoitellut pitempään mm. Raksilan uimahallilla, Heinäpään Budokeskuksessa, Hiukkavaaran kasarmilla ja nykyään Korvensuoran koululla, jossa tatamitilaa on peräti 250 neliömetriä.

Oulun judokerho on kasvattanut vuosien varrella lukuisia SM-tason ja KV-tason kilpajudokoita. Merkittävin saavutus on edelleen nykyisen puheenjohtajan Jaana Ronkaisen EM-kulta vuodelta 1989. Vireä nuorisotoiminta on tehnyt OJK:sta yhden Suomen suurimmista judoseuroista harrastajamäärissä sekä kilpailujen osallistujamäärissä mitattuna.

Judo-info

Mitä judo on?

Judo on sekä energinen että mahtava kaiken ikäisille ja kokoisille, aktiivisille ihmisille sopiva kamppailulaji. Judo on lähtöisin Japanista mutta nykyään sitä harrastetaan kaikkialla. Judo onkin maailman levinnein ja suosituin kamppailulaji.

Joustavuus, maksimaalinen teho sekä yhteinen hyvä ovat kolme judon pääperiaatetta, joihin laji perustuu. Judossa kamppaillaan sekä pystyssä että matossa. Pystyssä idea on siinä, että kaksi henkilöä yrittää saada otteen toisen judopuvusta ja otteen saatua horjuttaa heittotekniikan avulla toisen tasapainoa, voimaa sekä liikettä. Pystyosuus päättyy, kun toinen saadaan mattoon, jossa tavoitteena on kukistaa vastustaja judon hallintatekniikoilla eli sidonnalla, kuristuksella tai käsilukolla.

Judo kehittää peruskunnon lisäksi ketteryyttä, notkeutta sekä tasapainoa ja koordinaatiokykyä. Lajin aloittaminen on helppoa, sillä alkeet tulevat tutuksi peruskurssilla. Kurssin jälkeen voi suorittaa keltaisen vyön ja harjoitella lajin saloja loputtomiin. Monille judosta tulee elinikäinen harrastus, jopa elämäntapa.

 

Judoa hyvässä seurassa

Judon harjoittelu aloitetaan paikallisen judoseuran peruskurssilla. Kurssilla opitaan perustaidot, jonka jälkeen on valmis yleisiin harjoituksiin. Harjoitusryhmät on usein jaettu iän tai vyöarvon mukaan.

Judoa harjoitellaan dojolla, jonka lattia on pehmennetty tatameilla. Judoharjoituksiin kuuluvat perustekniikat, otteluharjoitteet sekä kata -liikesarjat.

Judon harrastaja, judoka, pukeutuu valkoiseen tai kilpailukäyttöön tarkoitettuun siniseen judopukuun, judogiin.

Lajissa varsinainen kilpailutoiminta ei ole välttämätöntä, koska vyöjärjestelmän ansioista voi kilpailla myös itsensä kanssa ja tavoitella mustaa vyötä. Peruskurssin päätteeksi suoritetaan keltainen vyö eli 5. kyu. Sen jälkeen voi edetä asteittain oranssin, vihreän, sinisen ja ruskean kautta mustaan vyöhön saakka.

Seuroissa harjoittelun lisäksi Suomen Judoliiton alaisuudessa järjestetään leirejä ympäri maan. Leireille osallistuminen on mukava lisä kotisaliharjoitteluun tuomalla paljon uutta tietoa ja taitoa sekä tietenkin uusia ystäviä lajin parista.

Lähde: Judoliitto

Samurai-taidoista kamppailu-urheiluksi

Judo sai alkunsa Japanissa 1880-luvulla, kun kasvatustieteilijä ja ju-jutsu -mestari Jigoro Kano alkoi muokata vanhoista taistelutaidoista uutta kamppailulajia ja liikuntamuotoa. Hän kehitti ju-jutsun tekniikoita niin, että kamppailutilannetta voitiin harjoitella täydellä suoritusteholla ilman merkittävää loukkaantumisriskiä. Realistisen ottelemisen lisäksi kasvatustieteilijä Kano korosti judossa harjoittelijoiden henkistä kasvua ja kehittymistä ihmisinä.

Judon voittokulku kamppailulajien joukossa alkoi vuonna 1886, kun Japanissa haettiin poliisille ju-jutsu -koulua. Eri koulut laitettiin kilpailemaan keskenään turnauksessa, jossa kukin lähetti 15 oppilasta kilpailuun. Otteluista 13 päättyi judokan voittoon ja kaksi ratkaisemattomaan. Judosta tuli näin poliisien laji ja pian osa opetusohjelmaa kouluissa.

Kano pyrki alusta asti levittämään judoa myös Japanin ulkopuolelle. Laji sai mainetta ja harrastajia, kun vuosisadan alun judokat kiersivät maailmaa ja haastoivat mm. painijoita ja nyrkkeilijöitä voitokkaasti. Kano vaikutti myös kansainvälisessä Olympiakomiteassa ja judo valittiin Olympialajiksi Tokion kisoihin vuonna 1964.

Suomeen judon toi Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagami 1950-luvulla. Suomen Judoliitto perustettiin 1958. Nykyisin judoa harrastetaan joka puolella Suomea yli 120 seurassa ja aktiiviharrastajia on n. 12 500.

Kansainvälisesti judo on maailman levinnein ja harrastajamääriltään suurin kamppailulaji. Olympialajien joukossa se on viidenneksi suurin laji kansainvälisen liiton jäsenmaiden lukumäärällä mitattuna. Kansainväliseen judoliittoon (IJF) kuuluu 200 jäsenmaata ja Euroopassa lajia harrastaa yli kaksi miljoonaa ihmistä.

 

judo historia
Porissa v. 1974. Edessa vas Ari Puhakka, Jussi Kannisto, Matti Tieksola, Timo Halonen, Mikko Pohjonen ja takana Juha Hauhia, Pauli Ängeslevä ja Juha Ranta

Judon periaatteet

Judo perustuu osin siihen, että vastustajan voimaa ja massaa käytetään häntä itseään vastaan. Judon pääperiaatteet ovat:

  • maksimaalisen tehon periaate
  • yhteisen hyvän periaate sekä tärkeimpänä
  • joustavuuden periaate

 

Joustavuuden periaatteesta on judon kehittäjä Jigoro Kano sanonut:

Jos vastassani on mies, jonka määrittelemme voimaltaan kymmenen yksikön vahvuiseksi, kun taas itse olen seitsemän yksikön vahvuinen, ei minun auta ruveta työntämään häntä. Hänhän työntäisi minut kumoon helposti. Jos taas annan hänelle vastusta sopivasti, jotta hän työntäisi koko voimallaan minua ja sitten väistän, kaatuu hän itse.

Maksimaalisen tehon periaatteella tarkoitetaan sitä, että osaa käyttää tilanteen vaatiman määrän voimaa. Voima on myös osattava käyttää täysin (maksimaalisesti) hyödyksi. Oppilaat tulisi myös opettaa saamaan tarvittaessa itsestään irti mahdollisimman paljon tehoja.

Yhteisen hyvän periaatteen on tarkoitus suojella harrastajia loukkaamasta toisiaan. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei tarkoituksella vahingoiteta toista ja vahinkojakin pyritään välttämään. Esimerkiksi heiton jälkeen heittäjä (tori) muistaa kannattaa heitetyn (uke) kädestä, jottei tämä putoa täydellä painollaan mattoon (tatamiin) ja alastulo (ukemi) on helpompi tehdä.

Alla Youtube-video Judon alkutaipaleelta. Jigoro Kano esittelee Judotekniikoita.

Vyöjärjestelmä

Judon eri väriset vyöt kertovat judokan edistymisestä harrastuksessaan. Vöitä on kahdenlaisia: kuy eli oppilasasteet ja dan eli opettaja-asteet. Kuhunkin vyöasteeseen liittyvät vyökoevaatimukset joita Suomessa hallinnoi judoliiton kanssa dan-kollegio.

Kuy asteet:

  • 6 kyu, valkoinen vyö
  • 5 kyu, keltainen vyö
  • 4 kyu, oranssi vyö
  • 3 kyu, vihreä vyö
  • 2 kyu, sininen vyö
  • 1 kyu, ruskea vyö

 

Dan asteet:

  • 1–5 dan, musta vyö
  • 6-8 dan, puna-valkoinen vyö
  • 9-10 dan, punainen vyö

Judon harjoitteluun kuuluu itsensä hallitseminen, puhtaus, kuri sekä määrättyjen muotojen noudattaminen.

  1. Harjoituksiin lähdetään harjoittelemaan judoa, ei kuluttamaan aikaa tai häiritsemään toisten harjoittelua.
  2. Sairaana tai loukkaantuneena ei harjoitella. Sormien ja varpaiden kynnet leikataan lyhyiksi. Judogi pidetään puhtaana ja ehjänä.
  3. Judoka kumartaa dojoon tullessaan ja poistuessaan. Samoin tehdään tatamille mentäessä ja poistuttaessa. Kumarrukset tehdään dojon ja tatamin keskustaa kohti.
  4. Ennen harjoitusta pestään kädet ja jalat, kuivataan huolellisesti omalla pyyhkeellä ja laitetaan jalkaan zorit, joilla liikutaan tatamin ulkopuolella.
  5. Poistetaan kellot, korut sekä sormukset ja tuodaan ne dojoon. Mitään arvokasta ei jätetä pukuhuoneisiin.
  6. Myöhässä harjoituksiin tuleva judoka ilmoittautuu vetäjälle pyytäen lupaa osallistua harjoituksiin. Kesken harjoituksen poistumiseen pyydetään lupa vetäjältä, samoin mahdolliseen paluuseen.
  7. Judokan on harjoitusten aikana noudatettava vetäjän ohjeita ja tehtävä parhaan kykynsä mukaan vaaditut harjoitteet. Jos joku toisin käyttäytyy, on vetäjällä oikeus poistaa hänet dojosta.
  8. Turha ja kovaääninen puhuminen harjoitusaikana on kielletty. Se ei haittaa vain omaa, vaan myös muiden harjoittelua. Judoka osoittaa sekä dojossa, että sen ulkopuolella hillittyä, asiallista ja kohteliasta käytöstä.
  9. Kaikkien on omalta osaltaan pidettävä dojo ja myös pukuhuone siistinä. Harjoitusten vetäjä huolehtii siitä, että kaikki on kunnossa harjoitusten loputtua.
  10. Judoka ei rehentele judotaidoillaan eikä käytä taitoaan dojon ulkopuolella.

Valmentajat

Tuomas Narva

päävalmentaja

  • 041 430 8352
  • narvatuomas@gmail.com

Jaana Ronkainen

seuran puheenjohtaja, valmentaja/kuntojudo

  • 040 523 2814
  • jaana.ronkainen@oulunjudokerho.fi

Mika Haapalainen

Tekniikkavalmentaja

Risto Saarinen

valmentaja/värinuoret

Kari Kerve

Henri Urpilainen

vetäjä/perhejudo

Anni Saarela

vetäjä/samurait

Juho Heikkinen

vetäjä/värinuoret

Feliks Heikkilä

vetäjä/muksut

Ronja Niemi

vetäjä/muksut

Saana Röning

vetäjä/muksut

Veera Airaksinen

vetäjä/samurait

Valmentajien ohjeet

Alkulämmittely 10 min

Hippa (esim. ambulanssi hippa, haarahippa jne.)

Koordinaatioliikkeet 15 min

Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.

Taitoliikkeet: Kuperkeikat, kärrynpyörä, aasinpotku, jänisloikka, laiskiainen jne.

Kamppailut 25 min

Työn osuus 10-20 sek. ja palautus kun ollaan valmiit

Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Kolmen ryhmissä, yksi puolustaa ja kaksi pyrkii saamaan sidontaan
– Kolmen ryhmissä mattorandoria, yksi on tauolla
– Tehtävänä ryöstää kaverilta vyö mattorandorissa
– Mattorandori niin että 5 sek. sidonnan jälkeen vaihtuu pari.

Tachi Waza
– Merimiespaini
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettamaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettamaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään ottamaan kaverin vyön pätkistä kiinni, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa
– Pyritään nostamaan kaveri ilmaan, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa (myös useamman kanssa voidaan nostaa kaveri ilmaan)
– Pyritään läpsäisemään kaveria takapuoleen, voidaan tehdä koko ryhmälle yhtä aikaa

Pelejä 10 min

Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.

Alkulämmittely 5 min

Hippa, jossa mukana jokin judo tekniikka.

Koordinaatioliikkeet 15 min

Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.

Taitoliikkeet: Ukemit, Kuperkeikat, kärrynpyörä, päähyppy, puolivoltti, käsilläseisonta, pariliikkeet, koppakuorianen selällään, jänisloikka, laiskiainen jne.

Tekniikka 10 min

Voidaan ottaa lyhyesti jokin judo tekniikka, jossa käydään tekniikan kaksi tärkeintä asiaa läpi ja mielellään niin, että käydään samat asiat läpi kamppailuissa.

Kamppailut 20min

Työn osuus 10-20 sek. ja palutus kun ollaan valmiit.

Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Otetaan sidonta ja toisen tehtävä on tulla pois sidonnasta.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Mattorandori

Tachi Waza
– Merimiespaini
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettamaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettamaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Kolmen ryhmissä/parin kanssa hihoista kiinni ja jokainen pyrkii kaatamaan kaverin, OTETTA EI SAA IRROITTAA.
– Viimeinen samurai
– Pystyrandori

Pelejä 10 min

Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.

Alkulämmittely 5 min

Hippa, jossa mukana jokin judo tekniikka.

Koordinaatioliikkeet 15 min

Aktiiviset venyttelyt: Haarakuperkeikka eteen ja taakse, sivukuperkeikka molemmin puolin, mittarimato, karhunkävely, rapukävely jne.

Taitoliikkeet: Ukemit, Kuperkeikat, kärrynpyörä, päähyppy, puolivoltti, käsilläseisonta, pariliikkeet, koppakuorianen selällään, jänisloikka, laiskiainen jne.

Tekniikka 10 min

Käydään lyhyesti jokin judo tekniikka, jossa käydään tekniikan kaksi tärkeintä asiaa läpi ja mielellään niin, että käydään samat asiat läpi kamppailuissa.

Kamppailut 20 min

Työn osuus 10-20 sek. ja palutus kun ollaan valmiit.

Ne Waza
– Uke selälleen ja tori makaa päällä, uken tehtävä kääntyä mahalleen.
– Uke mahalleen ja tori päälle, uken tehtävä nousta seisomaan.
– Uke mahallaan ja tori päälle ja molemmat yrittävät saada sidonnan.
– Uke kilpikonnassa ja tori hyökkää päältä, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Jalkojen välistä hyökkäys, molemmat yrittävät ottaa sidonnan.
– Veneestä ulos peli, eri variaatioilla (pyritään saada kaveri ulos tai sisään yhdelle tatamille)
– Viimeinen samurai
– Mattorandori

Tachi Waza
– Molemmat paikallaan, ei saa liikuttaa jalkoja ja pyritään saada kaveri horjumaan ja liikuttamaan jalkoja (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Pyritään koskettaan omalla jalalla kaverin jalkaan.
– Pyritään koskettaan kaverin olkapäähän.
– pyritään ottamaan ote (saadaan monta peliä aikaseksi kun vaihdetaan eri otteeseen, perus-, kahva-, hihaote jne.)
– Kolmen ryhmissä/parin kanssa hihoista kiinni ja jokainen pyrkii kaatamaan kaverin, OTETTA EI SAA IRROITTAA.
– Viimeinen samurai
– Pystyrandori

Pelejä 10 min

Loppuun joku kiva judollinen peli tai leikki esim. kuka pelkää judokaa, joukkueen ryöstö, toffee jne.

OJK:n Johtokunta 2020

Puheenjohtaja

  • Jaana Ronkainen
  • 040 523 2814
  • jaana.ronkainen@oulunjudokerho.fi

Varapuheenjohtaja

  • Arto Kallio
  • 044 703 3640
  • arto.kallio@oulunenergia.fi

Sihteeri, tuomarivastaava

  • Mika Kiiskinen
  • 0400 688 449
  • mika.m.kiiskinen@gmail.com

Taloudenhoitaja

  • Olli Tapio
  • 040 766 0739
  • taloudenhoitaja@oulunjudokerho.fi

Passisihteeri

  • Kirsi Salmela
  • 046 878 0040
  • kirsi.salmela@ojk.fi

Johtokunnan jäsen

  • Juho Heikkinen
  • 044 050 0651
  • juho-heikkinen@hotmail.com

Nimetyt toimihenkilöt 2020

Päävalmentaja

  • Tuomas Narva
  • 041 430 8352
  • narvatuomas@gmail.com

Tekniikkavalmentaja

  • Mika Haapalainen